RoiMeloo keskustelupalsta

Henrin melontamongaus 2010

Started by HenriW, 14 June, 2010, 13:59

Previous topic - Next topic

HenriW

Kokeilenpa päiväkirjahuvitusta, niin ei tarvitse aloittaa ketjua jokaiselle koskelle erikseen. :)

Lauantai 12.6, Unarinköngäs

Tie Unarinkönkäälle on perinteisen kuoppainen, joten ajomatkalla sinne sai esimakua tulevasta rytäkästä. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, joten olosuhteet olivat suorastaan optimaaliset.

Vettä joessa oli aika reippaasti. Huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viime syksynä kauden päättäjäisten aikaan. Hontossa oli rytäkkää koko joen leveydeltä ja alhaalta löytyi pienempi hontto ja sen diagonaalinen kaveri.

Honton oikea laita puski vettä keskellä melkoisella raivolla, joten siihen ei kyllä jumiin jää. Hontto oli keskeltä kohtuu syvä ja pitävä, mutta kippaamalla pääsi kivasti pois ja vasemmalta laidalta lensi mäkeen kuin telkkä pöntöstä. Aluksi piti hivenen maistella tunnelmaa ja kerätä päättäväisyyttä täräyttää honttoon, sillä se oli jokseenkin uhkaava näky. Kun määrätietoisuutta oli tarpeeksi, alkoi homma sujua ja meno mennä mongaamiseksi. Pirun hauskaa oli, vaikka ei pystyssä pysynyt.

Unarinkönkäällä homma meni sikäli hyvin, että ei tullut uinteja, toisin kuin Niesijärvellä. Tyylikäs suoritus sisälsi tyynen järven, inkkarikajaakin ja tiukan asenteen. Noin 80 metriä melontaa, kunnes kanootti kippasi ja alkoi uiminen. En ennakoinut ensimmäisen melontauinnin tulevan moisissa olosuhteissa, mutta suoritus se oli tuokin!

Kuvat: Henri Hagberg

HenriW

14.6 Marraskoski:

Viikko on hyvä aloittaa stydisti, joten ohjelmassa oli maanantain yömelonnat. Pitkän päivän jäljiltä hanuri ei totellut komentoa, mutta meno oli kovaa ja hieman holtitonta. Aalto oli todella hyvä ja yritys kova, joskin tulos jäi puuttumaan. Viikko alkoi määrätietoisesti ja boogie oli hyvä.

17.6 Marraskoski:

Maanantaista seurannut tiukka boogie tuotti tulosta torstain läväytyksissä. Paras ja onnistunein (peli)melontasessio ikinä. Ihan rehellisesti ja aikuisten oikeasti. Aaltohonttolärsäke oli todella hyvä ja lempeä. Pienet spinnit ja takasurffit onnistuivat oikeastaan ekaa kertaa ikinä. Onnistumisen- ja leikin ilo on eeppis-kosmisen hienoa. Tällä boogiella on hyvä jatkaa tuleviin melontoihin!

Leikkimelonta on kyllä yksi parhaista leikeistä mitä tiedän. :)

HenriW

21 June, 2010, 11:19 #2 Last Edit: 21 June, 2010, 11:22 by HenriW
19.6 Marraskoski, Looppi-Lauantai:

Vesi oli hivenen laskenut, mutta yllättäen se ei haitannut menoa oikeastaan ollenkaan.  Aallossa oli miellyttävää surffailla ja yrittää spinnailla, vaikka oikea toimi varmana uloskäyntinä, halusi sitä tai ei. Hyvä boogie, ei sillä. Aalto oli myös vähän kapeampi ja sen takia sai tehdä vähän enemmän töitä, että touhu ei heti muuttunut satunnaiseksi räpiköinniksi.

Päivän ylläri oli kuitenki joen keskilinjan vasemmalta puolen löytyvä minihontto, joka oli yllättävän syvä. Keula upposi sinne lähes pyytämättä, mikä mahdollista jatkuvan ja iloisen looppailun. Tajusin varmaan ensimmäistä kertaa kuinka lujaa project-biili pomppaa vedestä, jos sen onnistuu upottamaan. Tuli looppailtua ja yritettyä jotain etäisesti volttiin liittyvää sen verran, että seuraava päivä tuntui lähinnä krapulaiselta. Kehoon sattuu, ei ymmärrä mistään mitään eikä erityisesti jaksa mitään. Olihan se kyllä laatua.

Nyt voisi kivasti sataa hieman vettä, jotta Marraskoski ei kuiva vielä. :)

Edit: Voiko tämän ketjun siirtää jotenkin oikealle osiolle, kun näköjään onnistuin sössimään tämän väärään paikkaan?

OS

Quote from: HenriW on 21 June, 2010, 11:19
Nyt voisi kivasti sataa hieman vettä, jotta Marraskoski ei kuiva vielä. :)

Hienoisesti näyttää olevan nousussa.

HenriW

23.6. Marraskoski, Kyntöä ja kurkia:

Virtaama oli kasvanut hienoisesti lauantaista, mikä tuntui aallossa ja looppikuopassa yllättävän paljon. Aallosta pulpahti pois aika helposti, varsinkin jos eksyi oikeaan laitaan. Sivusurffit tuntuivat hämmentävän holtittomilta (kysehän ei tietenkään ole melojan melontateknisestä osaamisesta) ja aalto oli nopeampi. Vasemmassa laidassa havaittiin tahattomia ja tahallisia spinnejä (onko kenellään nasevaa suomenkielistä ilmaisua tälle?) sekä outoja peränupotuksia ja kasvopesuja.

Lauantaina vireessä ollut looppi-kuoppa (suomenkielistä ilmaisua myös tälle? loopille siis) oli hivenen kinkkisempi, sillä kasvanut päävirta lisäsi hämmennystä tilanteeseen. Positiivista oli se, että jos ei onnistunut tai ehtinyt upottaa keulaa, niin päävirta nappasi kajakin perän mukaansa päättäväisesti.

Nyt alkaa tuntua siltä, että on syytä pitää pieni tauko melonnasta (painotan sanaa pieni). Hyvää Juhannusta kaikille ja hyviä läväytyksiä Trollin porukalle. :)

HenriW

4.7 Marraskoski, Iltamelontaa ja sääskiä:

Reippaan viikon lepo melonnasta teki terää. Keho palautui mukavasti ja Marraskoskikin oli saanut uutta virtaa sateista. Vettä virtasi ~150 kuutiota, jossa se näyttää ennusteen mukaan pysyvän lähipäivät. Aallossa kolahtaa kajakki pohjaan jos upottaa keulaa voimalla, mutta vasemmassa laidassa saa tintattua aika syvälle ennen kolisee. Tuolla virtaamalla looppikuoppa toisessa laidassa on vähän turhan kapea, mutta syvä se ainakin on. Siinä olisi hyvä järjestää Jens Ollin paljon hehkuttamat kesäpäivän looppikisat.

Spinnejä oli oikein mukava yrittää aallossa ja välillä ne jopa onnistuivat. Otin teemaksi treenata sivusurffia, joka on miellyttävän hämmentävää ja satunnaista. Jostain syystä hämäännyn aina sivusurfissa ihmettelemään kajakin tärinää, mikä johtaa hämmentävien asioiden tapahtumiseen ja eskimoiden vääntämiseen. Hauskaa se silti on. Illan tempputeema oli kutakuinkin "Menen nyt etusurffiin ja sitten käännyn täysillä johonkin suuntaan ja katson mitä tapahtuu." Pitkä selitys, mutta erinomaisen hauska teema. Suosittelen kokeilemaan.  :)

Oli myös hyvin jännä huomata, kuinka pienestä kiinni kajakin ominaisuudet ovat. Pasi kokeili siirtää penkkiä aavistuksen etiäpäin, minkä ansiosta Pasi spinnaili aallossa vaikkei edes halunnut! Hyvin hyvin jännää. Pitänee itsekin kokeilla moista, sillä tekniikastahan ei voi olla kyse, eihän? ;)

Vesi oli lämmennyt oikein mukavasti ja tuntui miellyttävän viilentävältä anorakin läpi. Kokeilimme pari kertaa koskiuintia molempien pelipaikkojen läpi. Siitä sai tehokkaat kasvopesut ja vauhdikasta kellumista. Suosittelen sitäkin. Nyt kun olen suositellut vähän kaikkea mahdollista, niin suosittelen myös testaamaan marraskoskea näillä virtaamilla. Se on ja siellä on keskimäärin oikein hauskaa. Sääskilläkin on hauskaa, kun saavat melovaa ravintoa.

HenriW

7.7(ehkä) Marraskoski

Aamupäivän peli, eli leikkimelonnat. Hämmentävän jähmeä oli tämä aamu. Lantiossa ei ollut liikkuvuutta oikeastaan yhtään ja melonta oli lähinnä pitkät eskimotreenit. No ei se toisaalta väärin ole, oikeastaan sehän on vaan hyvä. :) No yritys oli kova ja ensi kerralla sitten paremmin.

12.7 Marraskoski

Viiden päivän tauko avasi niin mielen kuin lantion liikkuvuuden ja meno oli kovaa (ja Trolli oli mielessä). Kuulimme huhuja muista melojista koskella ja näimme jopa autonkin kytiksellä. Ajoitus oli kuitenkin erikoinen, sillä huhuttuja melojia ei näkynyt, eivätkä he huhujen mukaan nähneet meitä. Noh, autot tervehtivät toisiaan.

Melonta oli ilmaston puolesta superlatiivista, sillä ei paljoa anorakkeja tarvittu. Vesikin alkaa olla sen verran lämmintä, että pitää vartoa tovi veden alla ennen kuin se alkaa edes viilentää. Aurinkokin paistoi niin näpsäkästi, että aaltoa oli vaikea nähdä! Surffailu tuntui mukavalta ja opin, että sivusurffissa on parempi pitää melaa kuohan puolella. Virran puolella tapahtuu hämmentäviä asioita. Pasikin pääsi jämysti looppien makuun ja se piti raahata hiuksista hemmettiin, jotta pääsi itse väliin.

Totesin itsekin, että tasapainoinen kajakki on huomattavasti kovempi juttu kuin takapainoinen vastaava. Sitähän jopa pystyy ohjaamaan helpommin! Takapaino on tasapainoa, samoin kuin ylipaino on ylivoimaa! Nyt parin päivän tauko ja sitten kohti Trollforsenia. Jännän äärellä ollaan kivasti, kun sinne päästään. Saapa nähdä tuleeko tästä reissusta eskimosavotta, kuten toissakesänä. Samin telttasaunaa ja koskia odottellessa...

HenriW

Quote from: ola on 14 July, 2010, 01:53
Mutta jopa entisajan tukkimiehet kävivät kuolemaa halveksuen laskemassa hurrien koskia "ihan vaan piruuttaan" jotta saisivat paremman naima/saalistusonnen. Itse uskon peikonkosken valloituksen taikaan. "Jos lasket uimatta, jäät naimatta!
-ola-


Nyt on kyllä oikea asenne ja hyvä selitys! Nyt siis salakavalasti peikkokoskia valloittamaan. :) Nähdään huomenna peikkojen alueella.

HenriW

15-17.7, Peikkokosket:

Kyseessä oli siis heinäkuun super-reissu Trollille. Lähdimme kahdeksan aikoihin aamulla puksuttamaan ja vierailimme matkan varrella Storforsenilla. Se on kyllä vaikuttavin yksittäinen liikkuva vesimassa, minkä olen nähnyt. Kannattaa ehdottomasti käydä vierailemassa siellä, jos liikuu lähistöllä. Sehän on mukavasti matkan varrella Trollille.

Saavuimme paikalla torstaina iltapäivällä ja leirin kasaamisen sekä ravinnoinnin jälkeen suunnistimme iltaläväytyksille Paltvalssenille ja n00b-valssenille, eli pienemmälle pelipaikalle Paltvalssenilta etiäpäin. Suurinta henkistä menestystä oli havaittavissa heti aluksi, sillä uskaltaiduin (ja pääsin) surffailemaan pehmeään Paltvalsseniin. Hämmentävää kuinka niin iso aalto voi tuntua pehmeältä. On se oikeasti jännää. Juice, Tuomas, Tapio ja Ala-Kemijoen jaosto harrastivat komeaa ilmailua ja skeneilyä, itse tyydyin hengissä pysymiseen ja surffailuun. :) Siirryimme Pasin kanssa surffailujen jälkeen pienemmälle valssille toiseen aaltoon.

Jälkimmäinen aalto osoittautui superlatiiviseksi leikkikentäksi, jossa pystyi hellimään omia melontataitoja ja melontamongaamaan antaumuksella. Kajakin sai helposti upotettua virtaan ja pelkkien upotusten jälkeisten pomppujen ihmettelyyn sai käytettyä paljon aikaa. Yritin saada jonkinlaisia voltteja tehtyä koko illan kunnes kunto loppui totaalisesti. Noh, sitten kun hartiat puutuvat, on hyvä lähteä läpsyttelemään kohti leiriä. :) Ensimmäinen setti oli jättebra menestys. Automatkan ja pitkähkön melonta sekä melontajännitys settien jälkeen aivotoiminta oli sellaisella tasolla, että ilta kului iloisesti yrittäessä ymmärtää puhetta ja omaa aivotoimintaa.

Perjantai aamuna (kuten myös lauantaina) heräsin yllättävimpään kuulemaani herätysääneen, joka oli siis Nallen aamu-ulvonta / monologi. "Ã,,y väy väy, auuu!". Se sopi oikein hyvin taustalla olevan matalan kosken kohinan päälle. Perjantain ohjelmana oli louhia pikkuvalssia niin paljon, että joutuu ryömimään Samin telttasaunaan illalla. Melkein se jopa onnistuikin! Pikkuaallon louhintaan osallistui itse Ristokin, joka näytti miten vedetään jämyä sivusurffia timmisti! Ripalle täydet pisteet ja kiitokset hyvästä boogiesta, "Vielä toisen kerran pari kertaa!". Ilta kuluikin saunoessa, palautuessa ja Nallen & Otson touhuja seuratessa. Enpä ole aiemmin nähnyt koiran lipaisevan paarmaa parempiin suihin moisen lentäessä. Paarman siis, ei koiran.

Lauantaina luvassa oli leikkimistä aalloissa ja lasku rautatiesillalle Samin johdolla. Samin näkemys perinteisestä "No ei se oo paha" -väitelauseesta osoittautui yllättävän vakuuttavaksi. Pisteet siitä. :) Lasku sujui hyvin, vaikka pari ensimmäistä koskea menivät 50/50 veden päällä ja alla. Reitin alkuosa oli itselleni uusi, mutta sitäkin hauskempi. Komeita koskia ja kallioita. Pätkän päättävä pitkä koski ennen rautatiesiltaa oli todella hauska ja jätti kaipaamaan lisää. Yksi vaikuttava tekijä lienee se, että edellisen kerran "oh the horror" oli tällä kertaa "ou jea, kova meno". Ensimmäisellä kerralla sitä laskiessani (toissakesänä) riipaisin varmaankin kymmenkunta eskimoa kyseisen kosken aikana ja tällä kertaa lasku oli suoraselkäinen ja rento. Ehkä olen jopa oppinut jotain. :)

Kiitokset kaikille, oli oikein hieno reissu. :)

P.s Risto, oisko mahdollista saada ottamiasi melontakuvia / videoita vaikka cd/dvd-levyllä, muistitikulla tai muulla medialla?

En ottanut itse yhtään kuvia, joten aluksi tarjolla vain puhelimellani ottama kuva saunamiehistä ja susihukasta. Laitan lisää kuvia, kunhan saan juudastettua niitä Pasilta.

HenriW

22 July, 2010, 13:41 #9 Last Edit: 22 July, 2010, 13:45 by HenriW
21.7 Marraskoski, holtiton keskiviikkoilta:

Peikkokoskien reissusta piti palautua pari päivää, että pystyi hyvällä omatunnolla (ja oikeastaan kirjaimellisesti tunnolla, puutui vähän paikat peikkojen kanssa möyriessä) jatkaa mongausta. Paikkana oli vähemmän yllättäen Marraskoski, josa veden määrä on pysynyt aika hyvin 150 kuution tuntumassa. Nyt näyttäisi jopa nousevan kahden sadan tienoille sateiden seurauksena. Ei ole sinänsä yhtään väärin. :)

Vaikka tarjolla ei ollut massiivisen uhkaavia aaltoja, oli meno silti aivan holtitonta. Pienen iltaväsymyksen ja Trollilta seuraanneen boogien seurauksena melonta oli kirjaimellisesti holtitonta mongausta alusta alkaen. Melonnan suunnitelmallisuus oli niukkaa tai sitä ei oikeastaan edes ollut. Monta kertaa mulla oli mielessä mitä hienostuneimpia suunnitelmia aaltoon ja honttoon mennessä, mutta menomatkalla ne salakavalasti hävisivät. Muutaman kerran jopa onnistuin semikärrynpyörässä, kuten myös Pasi, joskin hää läväytti sen jämäkästi takasurffista. Pasi oppi vahingossa tekemään myös takakannen eskimon.  Käy se noinkin. :)

Illan parhaimpiin suorituksiini kuului akuutti unohdus kanttauksen suunnasta sivusurffista ja tarzan-hyppy loopista suoraan ylävirtaan mela edellä. Kivasti tuli mela vastapalloon kypärään. :) Nyt voi sujuvasti jatkaa hyvien ideoiden koottua listaa.

Iltasetti oli kokonaisuudessaan miellyttävän raskas ja rehellisen mongahtava, mikä ei ole milloinkaan väärin.  Sateinen, mutta lämmin sää on meloessa varsin mukava. Ainakin koskessa siis. Koskileikkimelonta on laatua myöskin siksi, että sadesää on oikeastaan miellyttävää. Tietääpähän ainakin, että virtaama tuskin laskee. Holtiton, epävakava ja vakaa leikkimelonta on siis päivän suositus ja vieläpä ilmainen sellainen!

Edit(lisäys): Oli oikeasti vallan hämmentävää, kun aaltoon menoessa on selkeä suunnitelma seuraavista ~15 sekunnista, mutta aallon alla eskimoa louhiessa ei ole minkäänlaista muistikuvaa siitä suunnitelmasta tai ainakaan siitä toteutuiko se millään tasolla. Jos se oli epäonnistunut tai puolittain "flow-tila", eli ow-tila?

Tuomas

Quote from: HenriW on 22 July, 2010, 13:41
Edit(lisäys): Oli oikeasti vallan hämmentävää, kun aaltoon menoessa on selkeä suunnitelma seuraavista ~15 sekunnista, mutta aallon alla eskimoa louhiessa ei ole minkäänlaista muistikuvaa siitä suunnitelmasta tai ainakaan siitä toteutuiko se millään tasolla. Jos se oli epäonnistunut tai puolittain "flow-tila", eli ow-tila?


Yleensä tähän tilaan liittyy paitsi se selkeä ajatusten kirkkaus aaltoon mennessä myös se aallossa ollessa silmänräpäyksessä tajuntaan räjähtävä kuva epäonnistumiseen johtavasta liikeradasta (tai sen puutteesta) sekunnin murto-osan ennen kuin kaikki on peruuttamattomasti pielessä siltä kertaa. Liikerata on usein vieläpä suunnilleen sama kuin edelliset n. 30 kertaa ja mielessä oli varmasti selkeä suunnitelma sen välttämisestä, mikä tietysti viimeistään varmistaa onnistuneen epäonnistumisten jatkumon.

Paras lääke tähän on yrittää tyhjentää pääkoppa täysin kaikista ennakko-odotuksista ja suunnitelmista surffia ennen. Ns. "flow -tila". Tämä on useimmiten kuitenkin harmittavan vaikeaa joten toiseksi paras vaihtoehto on lähteä reippain mielin hälläväliä-meiningillä suorittamaan mahdollisimman täydellistä epäonnistumista, josta useimmiten aivojen erikoisten sähkökemiallisten ominaisuuksien johdosta onkin varsin onnistunut suoritus.
"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

HenriW

Quote from: Tuomas on 22 July, 2010, 14:07

Tämä on useimmiten kuitenkin harmittavan vaikeaa joten toiseksi paras vaihtoehto on lähteä reippain mielin hälläväliä-meiningillä suorittamaan mahdollisimman täydellistä epäonnistumista, josta useimmiten aivojen erikoisten sähkökemiallisten ominaisuuksien johdosta onkin varsin onnistunut suoritus.


Hienosti ilmaistu! Tuo kyllä pitää yllättävän usein paikkansa. Toinen vaihtoehto (ja itselleni tavallinen) voisi olla se, että syöksyy leikkipaikkaa kohden vailla varsinaista suunnitelmaa ja alkaa vain leikkiä sinne päästyä. Tai suunnitelmana / tavoitteena olisi vain leikki itsessään, vaikka ei siinä vaiheessa tietäisi tarkalleen mikä tämä tuleva värkkäys tulee olemaan. :) Tällaisina aikoina aivojen merkilliset sähkökemialliset ominaisuudet alkavat napsuttaa yllättäviä tuloksia, joista voi seurata hupia ja onnistuneita suorituksia. Tosin voi siinä tulla myös holtittomia mongauksia, mutta nehän ovat vain hupia! ;)

Holtiton melonta = holonta? 

Tuomas

No onneksi pelimelontasessio on pelastettu jo yhdellä (omasta mielestä) onnistuneella suorituksella ja kaikki epäonnistumiset on pois pyyhittyä. Sitä taas kun yhden epäonnistumisen seurauksena päivä menee pilalle - mahdollisia materiaalisia, henkisiä ja fyysisiä vahinkoja unohtamatta - kutsutaan laskumelonnaksi  ;D
"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

HenriW

25.7 Marraskoski, kankeaa melontaa, eli kalontaa:

Virtaama oli noussut aika näppärästi ja jos ympäristökeskuksen ennuste pitää paikkansa, niin tälle viikolle on luvassa suurta hupia. Kivasti vettä ja kova helle. Se, jos mikään, ei ole millään tasolla väärin. Ei vaikka kuinka yrittäisi.

Melonta sen sijaan oli kankeaa ja väsynyttä. On ehkäpä syytä pitää pari välipäivää ja sitten lähteä kyntämään uudella energialla. (Pitänee käydä myös katsomassa Vikaköngäs, jos siellä on hyvin vettä. Tosin potentiaaliset virtaamat Marraskoskelle ja sääennusteen helle on kyllä dominoiva kombinaatio.) Mikään ei oikein onnistunut ja kaikki oli raskasta sekä vaikeaa. Noh, välillä näinkin. :) Hemmetin raskasta se kuitenkin oli, joten tulipahan ainakin urheiltua.

Eilisen virtaama oli vähän jännä sikäli, että se oli jonkinlainen välitila. Länsipuolen aaltohonttolärpytin purki oikealta aika voimakkaasti, mutta oli huomattavasti syvempi. Vähän lisää vettä, niin alkaa olla luksusta tarjolla. Itäpuolen kuoppa sen sijaan oli hyvin hyvin jännä. Sinne oli aika työläs mennä ja se oli kapea, mutta kylläpä kajakki upposi syvälle, kun sai tökättyä keulan upoksiin.

Nyt pari välipäivää helteitä ja suurempia virtoja odotellessa.


HenriW

Alkoi tässä kahvitauolla ajatus juosta vähän turhan levottomasti, joten piti käyttää se välittömästi hyödyksi.

Tästä legendaarisesta sketsistä voisi tehdä melontasovituksen:

http://www.youtube.com/watch?v=Oq3jJtHAd1A

Menisikö se jotenkin näin:

Morjens, minä täällä
Ei mitään, nyt on sellainen tilanne että kato, joo, tuota että.. Tuossa koskenlaskussa meni hylje aukkopeitosta läpi
Se on ihan sökönä
Eikä siinä mitään, nyt kato rupes nimittäin Trollilla virtaamat kasvamaan, yllättäen...
Mä tiedän että se on harvinainen ilmiö, se on sellainen inversio, no et sinä tiedä siitä mitään.
Se on näitä metoero, meteorologisia hommia
NO en ole juonu mitään, enkä juo. Kyllä sä tiedät. Mä oon meloja.
Ai ää-ni on outo? Ai mulla käsi tässä luurin edessä.
Tässä menee ainakin viikko varmaan, ku tilataan se,se tulee se aukkopeite amerikasta
No mistä, no en minä mikään jumala ole, en mitään virtaamia pysty hallitsemaan! Mä oon meloja.
No niin oonkin! Kyllähän tässä ryyppää ku aukkopeitot repeää ja virtaamat kasvaa!


Onko ideoita?