RoiMeloo keskustelupalsta

Melonta ja turvallisuus

Started by Ile, 22 July, 2014, 06:53

Previous topic - Next topic

Ile

Uinti on merkki siitä, että oman osaamisen raja on ylittynyt. Kehittymisen kannalta on tietysti välttämätöntä silloin tällöin todeta missä raja on. Minä en tunne noita Ruotsin jokien olosuhteita, mutta toivon että tiedätte mitä teette. Vähäisen kokemuksen omaava meloja ei kykene itse arvioimaa realistisesti sitä onko jokin paikka hänelle sopiva melottavaksi. Siksi mukana olevilla kokeneilla melojilla on erityinen vastuu.
Omien rajojen siirtämisessä kannattaa pitää maltti mukana ja edetä pienin askelin.
"Unelmat vahvistavat sydäntä"

Pasi

Mielestäni uinti ei tarkoita osaamisensa yliarviointia. Joskus uinti voi olla inhottava ja hyvä muistutus varovaiseen harkintaan, mutta se on osa kyseistä urheilua ja se riski pitää tiedostaa. Kuitenkin perusharrastelijakoskihirmulla pääosa uinneista tarkoittaa lähinnä kalsareiden kastumista tutuissa koskissa. Jos uiminen olisi merkki liian vaikeista olosuhteista, en tänäkään kesänä olisi Vikaköngästä kauemmaksi päässyt itseäni haastamaan. Olen varma, ettei koskimelojatutuistani kukaan mene päättömästi toisten turvallisuutta halveksuen, vaikka välillä rohkaistaankin itseään ylittämään.

Sitä ei ole väheksyminen, etteikö edistyneellä melojalla olisi suuri vastuu ohjauksessa, mutta kajakissa ollessa ollaan kuitenkin aina yksin. Valinta jää itselle mitä laskee.
"We are all in between swims. For some people its just longer than others."

Ile

Porukan paine ja vähäinen kokemus voivat johtaa vaikeuksiin.
"Unelmat vahvistavat sydäntä"

Tuomas

Totta. Uinti on tietysti osoitus että sillä kertaa siinä paikassa ei taidot riittäneet. Se, kuinka suuri riski uinti on riippuu olosuhteista ja monesta muusta asiasta. Yleisesti ottaen uinti koski melonnassa ei useimmiten ole kuitenkaan kovin suuri katastofi. Esimerkiksi Sutinen on aina puhunut kuinka esimerkiksi merellä melovien tulisi harjoitella ja hakea omia rajojaan koskissa, jotka ovat paljon merta anteeksi antavampi ympäristö.

Trollilla on jotain paikkoja joissa voi varsin turvallisesti kokeilla omia rajojaan ja niissä joitain uinteja on tullutkin.

Toki Trollilla löytyy paikkoja pahempaankin höykytykseen kuten Juuso tässä näyttää: https://www.facebook.com/photo.php?v=659245534143943
"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

HenriW

22 July, 2014, 23:18 #4 Last Edit: 22 July, 2014, 23:26 by HenriW
Quote from: Ile on 22 July, 2014, 17:53
Porukan paine ja vähäinen kokemus voivat johtaa vaikeuksiin.


Voi toki ja aika monessa muussakin asiassa. Niin voi toki myös vaikka huono tuuri johtaa suuriin vaikeuksiin.

Koskimelonnassa on lopulta aika turhaa antaa mitään yleistyksiä uinneista ja niiden perustavasta suhteesta osaaminen. Ne ovat kuitenkin todella kontekstisidonnaisia, kuten Tuomas edellä korostikin. Voihan sitä uida vaikka rannallakin jos eskimo ei lävähdä. Siinäkin toki osaaminen pettää, mutta se vain alleviivaa edelleen asian kontekstisidonnaisuutta.

Mitä ryhmäpaineeseen ja yleiseen "koskimelonta-ajatteluun & turvallisuuteen" tulee, niin meidän porukassa / seurassa ja ylipäänsä varmaankin koko Suomen skenessä yleisenä periaatteena on kulkea turvallisuus edellä. En ole kertaakaan nähnyt enkä kokenut, että ihmisiä olisi painostettu melomaan taitoihinsa nähden hasardeissa ympäristöissä. Kokeneiden melojien vastuunottoa -ja kantamista kuvaa hyvin se, että koko yhteisö mielestäni vaikuttaa toimivan siten, että kokeneemmat opettaa tulokkaita ja sanovat rehellisesti, että "Tätä et muuten melo" jos on sen paikka. Tämä, jos mikä, on hienoa.

Ile

Hyviä kommentteja. Jos tuolta pohjalta mennään niin ei aihetta huoleen. Kuten aiemmin totesin kehittyminen edellyttää omien rajojen etsimistä. Tämä pätee olipa sitten kyseessä suorituskyky tai taidot.
Uskoisin että porukan paine esiintyy yleisimmin "piilossa" itse kunkin pään sisällä tyyliin "kaikki muutkin menivät, kyllä minäkin siitä selviän".
"Unelmat vahvistavat sydäntä"

tanykane

Rajanveto on joskus näissä jutuissa minusta vähän vaikeaa. Useimmat uinnit ovat aika harmittomia ja erityisesti silloin, kun mukana on kokenutta ja reskutustaitoista porukkaa. On myös tilanteita, joissa uiminen on vaarallista ja voi johtaa vakaviin seurauksiin. Nämä saattavat tulla puoliksi puun takaa, niin kuin tuo Juuson uinti periaatteessa erittäin tutussa paikassa, josta noussut vedenkorkeus oli tehnyt aika hapokkaan. Vaaroja ei kannata korostaa niin, että ei uskalleta enää meloa, mutta käytännön turvallisuusjärjestelyjä voi tuskin kovin helposti ylikorostaa.

Porukan painetta ei kannata väheksyä. Vaikka kukaan ei kehottaisi melomaan, saattaa kokematon meloa, koska kaverikin teki niin. Sosiaalinen paine on aina myös enemmän tai vähemmän psykologista painetta, jonka synty ei edellytä ryhmän aktiivista painostusta.

HenriW

Quote from: tanykane on 23 July, 2014, 09:28
Rajanveto on joskus näissä jutuissa minusta vähän vaikeaa. Useimmat uinnit ovat aika harmittomia ja erityisesti silloin, kun mukana on kokenutta ja reskutustaitoista porukkaa. On myös tilanteita, joissa uiminen on vaarallista ja voi johtaa vakaviin seurauksiin. Nämä saattavat tulla puoliksi puun takaa, niin kuin tuo Juuson uinti periaatteessa erittäin tutussa paikassa, josta noussut vedenkorkeus oli tehnyt aika hapokkaan. Vaaroja ei kannata korostaa niin, että ei uskalleta enää meloa, mutta käytännön turvallisuusjärjestelyjä voi tuskin kovin helposti ylikorostaa.

Porukan painetta ei kannata väheksyä. Vaikka kukaan ei kehottaisi melomaan, saattaa kokematon meloa, koska kaverikin teki niin. Sosiaalinen paine on aina myös enemmän tai vähemmän psykologista painetta, jonka synty ei edellytä ryhmän aktiivista painostusta.


Tuo vaarojen korostus tai ylikorostus on oikein hyvä pointti. Yhtä paha tilanne kuin Tapion mainitsema "ei uskalla meloa" on se, että ylikorostus jäytää rentoutta sen verran, että uskaltaa meloa, mutta teku hajoaa. Kysymys on nimenomaan mainitsemastasi rajanvedosta ja ylipäänsä arviointikyvystä. Karrikoiden voi kai sanoa, että riskien ylikorostaminen voi itsessään olla turvallisuusriski.

On toki ja nimenomaan tuossa pään sisäisessä tai psykologisessa paineessa se on aika hankala. Sellaisessa tilanteessahan juuri tarvii niitä kavereita, jotka sanovat että "et melo". Jos ei näin käy, niin lopultahan kyse on vain kunkin omasta päätöksenteosta (josta se toki lopulta aina on kiinni). Ja sitä juuri tarkoitinkin, että aina suoraan ovat ihmiset yleensä sanoneet jos on ollut omien eväiden yli menossa. En näe oikein mitään muuta tapaa edes tarttua asiaan.

Ryhmään liittyvät tekijät ovat ainakin henkilökohtaisesti todella iso osa melontasuoritusta. Hyvällä boogiella kulkeva ryhmä vahvistaa itseluottamusta (huom. ei kasvata) ja siten mahdollistaa oman melonnan omien taitojeni tasolla. Sama toimii toki käänteisesti, nihkeä boogie ja epävarmalla lavalla kulkeva ryhmä taas nakertaa tekun aika minimiin ja vääristää arviointikykyä. Ryhmän ilmapiirin vaikutus riippuu toki hyvin vahvasti henkilöstä. Joillekin sen merkitys itse melontaan on hyvin vähäinen, joillekin suorastaan olennainen. Tätä varmasti korostaa myös melontakokemuksen määrä. Taitojen ja itseluottamuksen karttuessa merkitys on vähäinen ja alussa taas suurempi.