• Welcome to RoiMeloo keskustelupalsta. Please login or sign up.
 

Henrin sokkaukset

Started by HenriW, 22 May, 2008, 15:19

Previous topic - Next topic

HenriW

Tuomaksen esimerkkiä seuraten alan kirjoittaa päiväkirjaa melonnasta. Omalla kohdallani ajankäyttö melonnan parissa painottuu tällä hetkellä pikemminkin sokkaukseen, joten olkoon tämä siis sokkauspäiväkirja. Edellinen melontakeikka tukee tätä nimeä vielä erittäin hyvin, joten eipä löydy osuvampaa nimeä.  ;D

21.5.2008 - Sokkausta ja sulkeisia Vikakönkäällä

Vikakönkäällä oli makiat 150 kuutiota vettä solisemassa. Könkään aalto näytti jämäkältä, joskin vettä oli varmaan metri vähemmän kuin viimeksi. Vermeet päälle ja boogieta hakemaan!

Laskimme Tapion kanssa lämmittelynä Vikakönkään yläpuolisen kosken alas, minkä jälkeen siirryimme Tuomaksen johdolla jahtaamaan könkään yläosan kallion takana olevaa akanvirtaa.

Tämä jahti aloitti päivän sokkaukseni. Ensimmäisellä kerralla tunnelma oli odottava ja vetaisin maileja ohi ko. virrasta. Loppumatka kosken alas olikin sitten armottoman hutera ja koostui melomisen sijaan jatkuvasta tuennasta. Noh, kajakki selkään ja Uudestaan!

Toisella kierroksella boogie oli armottomassa noususuhdanteessa ja löysin itseni akanvirran päästä. Meloin kuin mangusti, mutta en siltikään edennyt milliäkään kohti kalliota akanvirran päässä. Moraali loppui ja lähdin alaspäin kaatuen ekaan virranrajaan.  :) Onnistunut eskimo ja huojuvaa melontaa alas asti.

Onneksi kolmas kerta toden sanoo. Tulin jonon viimeisenä ja löysin aallon taakse kadonneen Tapion hämmentyneenä ratsastamasta hontossa. Nopea väistöliikkeen yritys, sekalaista sokkausta ja eskimosulkeiset. Jostain syystä päätin, että keskiviikon kunniaksi on hyvä tehdä kaikki mahdolliset virheet eskimon kanssa. Ensin klassinen "käytä päätä melana" aiheutti lähinnä hämmennystä, jota seurasi perinteinen "käytä melan terävintä sivua tukevana pintana". Kolmas kerta melan päästä pitäen onnistui päättyäkseen sokkaukseen ja kaatumiseen. Sitten vuorossa ikiklassikko "uiminen on varmaan melontaa makiampaa". Pää pinnalle ja könkäs edessä. Nyt tietää ainakin mitä voltti takaperin vedessä tuntuu.  Sain pään pinnalle ja kaksi kävelijää vilkuttivat sillalta iloisesti. Sitten tulikin virnuileva Tuomas pelastamaan ja rantauduin onnellisesti.

Uinti oli jännää eikä tullut edes kylmä. Hyvä muistuttaa itseään väliajoin Perinteisistä Virheistä Eskimoa Tehdessä (eli PVET) ja oppia ehkä jotain. Boogie seuraavaa sokkausta odotellessa on korkea, sillä virheistä ja virranrajoista oppii.

Boogie on!  :D