RoiMeloo keskustelupalsta

Nettisurffeja

Started by Tuomas, 16 January, 2009, 08:46

Previous topic - Next topic

Hannu V.

Quote from: Tuomas on 04 February, 2009, 13:15
Kyllä tuo kaarivedon loppuosakin on ihan tehokas varsikin sellaiseen kajakin "asetteluun" linjalle. Se on sitten taas eri asia onko enää kyseessä ollenkaan kaariveto vai peräsin?



Asetteluun tehokas, mutta kääntövoimaa (er. pitkä retkikajakki) ei siinä ole yhtä tuottavasti kuin alkuosalla (ja tämä siis mekaniikkamututuntumalta).

syltty

Quote from: Tuomas on 04 February, 2009, 13:15
Kyllä tuo kaarivedon loppuosakin on ihan tehokas varsikin sellaiseen kajakin "asetteluun" linjalle. Se on sitten taas eri asia onko enää kyseessä ollenkaan kaariveto vai peräsin?



Samahan se on. Jos aloitat kaarivedolla ja lopetat mela peräsimenä se on kaariveto. Itse asiassa en tykkää tästäs sanasta, koska kaariveto tarkoittaa, että lapa "kulkee" vedessä ja sen liike muistuttaa kaarta. Itse asiassa lapa ei kulje kovin paljon vedessä, ja jos se "kulkee", sen "reitti" ei ole kaarin muotoinen. Mutta se on eri asia...




Quote from: Hannu V. on 04 February, 2009, 14:00

Asetteluun tehokas, mutta kääntövoimaa (er. pitkä retkikajakki) ei siinä ole yhtä tuottavasti kuin alkuosalla (ja tämä siis mekaniikkamututuntumalta).


Luulen, että päinvastoin jos kajakki on jo liikkeellä. Jos sulla on jo vauhtia, kaarivedon alkuosa ei ole kovin tehokas koska yrität saada tukea ("vedät") samasta suunnasta kuin vesi "liikkuu" kajakin alla. Mutta kun lapa on perällä kaariveto muuttuu peräsimeksi ja silloin kajakki on helppo kääntää, koska silloin et vedä enää samasta suunnasta, vaan sivuttain. Sama asia koskee koskimelojiakin. Kun menet virtaan ja tarkoitus on joko surfata tai lossata ja teet kaarivedon alapuolella, sen alkuosa ei ole tehokas ja silloin kannattaa aloittaa vartalon kohdalta. Käytän itse termiä "peräsviippi".

Hannu V.



Quote from: Hannu V. on 04 February, 2009, 14:00

Asetteluun tehokas, mutta kääntövoimaa (er. pitkä retkikajakki) ei siinä ole yhtä tuottavasti kuin alkuosalla (ja tämä siis mekaniikkamututuntumalta).


Luulen, että päinvastoin jos kajakki on jo liikkeellä. Jos sulla on jo vauhtia, kaarivedon alkuosa ei ole kovin tehokas koska yrität saada tukea ("vedät") samasta suunnasta kuin vesi "liikkuu" kajakin alla. Mutta kun lapa on perällä kaariveto muuttuu peräsimeksi ja silloin kajakki on helppo kääntää, koska silloin et vedä enää samasta suunnasta, vaan sivuttain. Sama asia koskee koskimelojiakin. Kun menet virtaan ja tarkoitus on joko surfata tai lossata ja teet kaarivedon alapuolella, sen alkuosa ei ole tehokas ja silloin kannattaa aloittaa vartalon kohdalta. Käytän itse termiä "peräsviippi".
[/quote]

Jep, Itse ajattelin no. tilannetta, että kajakki on paikallaan ja siinä käännytään kaarivetojen avulla. Liikkeessä olevalla kajakilla tilanne on vähän eri.

Ile

Viime kesänä Josen kurssilla opeteltiin ensimmäiseksi retkipaatin pyörittämistä kaarivedoilla. Ensin jokainen pyöritti omalla tyylillään ja laskettiin vedot. Taisi mennä jokaisella noin 10 vetoa kierroksella. Josen oppien jälkeen vedot vähenivät kuuden tietämiin, taisipa joku päästä jopa viidellä vedolla kierroksen. Josen opit tiivistetysti:
1. kajakki kyljelleen, mutta vain sen verran että hallitsee sen kunnolla (ns. mukavuusraja)
2. laajakaarinen, rauhallinen veto, pitkä kajakki kääntyy verkkaisesti ja nopea veto tuhlaa vain voimaa
3. vedon alku ja loppu ovat tärkeimmät, siellä vedon suunta on paras mahdollinen haluttuun liikerataan nähden. Suoraan sivulla osa vedon voimasta pyrkii liikuttamaan kajakkia eteenpäin (tai taaksepäin riippuen vedon suunnasta).
Näin siis silloin kun retkikajakkia käännetään paikallaan. Kaarivedolla ohjaaminen eteenpäinmelonnassa onkin sitten eri asia.
"Unelmat vahvistavat sydäntä"

Tuomas

"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."


OlliVain

Bongasin Kohinan keskustelusta saman asian. Ihan mielenkiintoista luettavaa. Rovaniemellä Vikakönkäällä ovat aina melojat ja kalastajat sopineet samaan koskeen. Vikaköngäs on myös virkistyskalastuspaikka.

Vaikuttaa siltä, että pohjoissuomalainen kalastaja on suvaitsevaisempi kuin eteläsuomalainen kalastaja. Mutta niinhän se onkin, että pohjoisessa onkin leppoista porukkaa  ;)

Ja varmasti ne Tenolla melojia häätäneet ovat juurikin niitä lohituristeja, jostakin... ehkäpä Heinävedeltä. Mutta on kaikin puolin mukavaa seurata tuota keskustelua. Hyvä linkkivinkki.

Ile

Melonnanohjaajan turvaoppaan mukaan kalastajan on väistettävä vesiliikennettä. Samassa kappaleessa kehoitetaan sopimaan tunnetuilla kalastuspaikoilla järjestelyistä yhdessä kalastajien kanssa.

Säädöksissä sanotaan asiasta seuraavaa:
Vesilaki (19.5.1961/264)
24 §
Jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä, missä se on avoinna. Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä.

Kalastuslaki (16.4.1982/286)
33 §
Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä siten kuin asetuksella säädetään.

Vesiliikennelaki (20.6.1996/463)
5 §
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet
Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Lakien tulkinnan mukaan kalastajat eivät saa estää vesiliikennettä. Jos kyseessä on retkimelonnan tapainen liikkuminen, jossa melojat ohittavat kosken varsin nopeasti, on meillä selvästi oikeus liikkua väylää pitkin ja kalastajien on vedettävä liikkumista estävät vieheet pois. Sitten kun me menemme koskeen ja asetumme lähes paikalleen muutamiin meidän kannalta parhaisiin aaltoihin temppuilemaan, ei tilanne ole enää niin selvä. Se ei taida enää olla vesiliikennettä lain tarkoittamassa mielessä ja joku kalastaja voi katsoa sen olevan vesiliikennelain mukaisesti heidän häirintää.

Kysymys on herkkä ja luultavasti moni rovaniemeläinenkin kalastaja lukee heidän keskustelupalstaa. Etenkin Vikakönkäällä meidän tulee huomioida mahdollisimman hyvin kalastajat ja välttää ärsyttämästä heitä. Jos joku kalastaja siitä huolimatta alkaa soittamaan suutaan tms. niin meidän ei missään nimessä kannata vastata samalla mitalla.

Minusta sopuisa arkipäiväinen juttelu joen varrella tapaamiemme kalastajien kanssa kannattaa aina ja se luo myönteistä mielikuvaa melonnasta ja melojista.
"Unelmat vahvistavat sydäntä"

OS

Quote from: Ile on 06 March, 2009, 20:05
Kysymys on herkkä ja luultavasti moni rovaniemeläinenkin kalastaja lukee heidän keskustelupalstaa. Etenkin Vikakönkäällä meidän tulee huomioida mahdollisimman hyvin kalastajat ja välttää ärsyttämästä heitä. Jos joku kalastaja siitä huolimatta alkaa soittamaan suutaan tms. niin meidän ei missään nimessä kannata vastata samalla mitalla.

Minusta sopuisa arkipäiväinen juttelu joen varrella tapaamiemme kalastajien kanssa kannattaa aina ja se luo myönteistä mielikuvaa melonnasta ja melojista.


Samaa mieltä Ilkan kanssa. Joskus aikoinaan on Vikakönkäällä kalastajan viehe lentänyt varsin lähelle, mutta mitään sen suurempaa en tiedä tapahtuneen.

Viime kesänä saatiin seurata Tenolla kun kahlauksissa olevan perhokalastajan eteen tuli ylävirrasta lohensoutuvene. Perhostelija oli pyytämässä oikein hyvännäköisessä virranrajassa ja veneessä olleen perheen (mies, nainen, pikkupoika) pää ei jostain syystä pitänyt tilanteesta. Vene tuli aivan perhomiehen lähelle, jolloin mies kelasi siimansa ja nousi pois vedestä. Jotain keskustelua siellä käytiin ja rantakivikolla olevat kalastajatkin näyttivät seuraavan tapahtumaa. Kun perhokalastaja oli noussut rantaan käynnisti venemies perämoottorin ja oikein kunnolla virranrajassa mourauttaen jatkoi alavirran suuntaan. Noin 10v. poika sai tapakoulutusta oikein paikan päällä.

tanykane

Suomessa ei taida olla - vielä - ennakkotapausta siitä, tulkitaanko puljaus lain tarkoittamaksi vesiliikenteeksi. Kysymys ei varmaan ole ihan selvä. Aallossa leikkiminen ei varmasti ole liikennettä, mutta toisaalta jokamiehenoikeuksien (jotka koostuvat useista laeista) henki on se, että siellä missä saa liikkua, saa myös oleskella (ks. mm. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287818&lan=FI). Tosin esimerkiksi vesialueille ankkuroiminen sallitaan ainoastaan tilapäisesti.

Joka tapauksessa on varmasti vaikea vetää rajaa siihen, milloin liikenne muuttuu ei-liikenteeksi. Vaaditaanko siihen ehkä esimerkiksi riittävän pitkä surffi tai lasketaanko akanvirtaan menoja? Koskessa liikkumiseen kuuluu joka tapauksessa kosken elementtien hyödyntäminen. Entä onko esimerkiksi toistuva koskenlasku tai jonkin joen toistuva melominen hupitarkoituksessa liikennettä? Selvempää on se, että useamman tunnin melomista yhdessä paikassa on vaikea käsittää liikenteeksi.

Toisaalta vaikuttaisi siltä, että tähän asti kaikenlainen koskimelonta on juuri jokamiehenoikeuksien nojalla tulkittu jonkinlaiseksi vesiliikenteeksi - ja varmaankin hyvä niin. Koko skandinaavisen "jokamiehenoikeusjärjestelmän" filosofisena taustanahan on käsitys, jonka mukaan maan voi omistaa, mutta sen itse tuottamia hedelmiä ei (maanviljeys on sitten erikseen). On ajateltu, että luonnosta nauttiminen kuuluu kaikille sillä rajoituksella, että luontoa itseään ei riistetä eikä muita nauttijoita häiritä.

Melonnan ja kalastuksen ristiriitojen suhteen hedelmällisempi lähestymistapa voisikin olla Ilkan siteeraama Vesilain 5 § , jonka mukaan jokaisen vesillä liikkujan on toimittava siten, ettei hän aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Melojat eivät siis saa aiheuttaa merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä esimerkiksi kalastukselle. Suosituilla virkistyskalastuskoskilla tämä on varmasti mahdollista. Olen kalastanut tarpeeksi taimenta tietääkseni, että se on välillä herkkää, varovaisuutta ja hiljaisuutta edellyttävää touhua. Sama toimii tietenkin myös toisinpäin: liian lähelle putoava viehe ei erityisemmin nosta melontafiillistä eikä herätä sympatioita.

Roimeloon osalta Vikaköngäs on varmaan tosiaan se paikka, jossa kalastajat ja melojat ovat eniten yhtä aikaa liikkeellä. Viime vuosina yhteispeli Könkäällä on sujunut loistavasti. Oman käsitykseni mukaan kalastajat ovat suhtautuneet melojiin varsin suopeasti, ja ainakin minun jututtamani kalastajat ovat olleet poikkeuksetta leppoisaa ja mukavaa porukkaa - niinkuin kalastajat tapaavat useimmiten olla. En ole kuullut myöskään melojien moittivan kalastajia melonnan häiritsemisestä.

Meitä on varmaankin helpottanut se, että Vikakönkään pelipaikat eivät ole kosken parhaita kalapaikkoja. Tästä huolimatta kannattaa tosiaan muistaa se, että melojat ovat vain yksi kosken käyttäjäryhmistä. Meidän tulee odottaa asiallista käytöstä muilta, sillä meillä on oikeus olla koskella. Yhtä aikaa meidän tulee edellyttää asiallista käytöstä myös itseltämme, sillä muillakin on oikeus olla koskella. Sopuisa arkipäiväinen juttelu on tosiaan aika hyvä kanssaelämisen keino.



Tuomas

Jääpato murtuu

ps. Ensin tulee lyhyt mainospätkä, jonka jälkeen varsinainen video lataantuu.
"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

Tuomas

"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

Tuomas

"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

Tuomas

"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."

Tuomas

"Anytime you have a 50-50 chance of getting something right, there's a 90% probability you'll get it wrong."