RoiMeloo keskustelupalsta

Aika laittaa sulkakynä suhisten kauden 2020 uinteja muistellessa. Ja mikäs sen juhlavampaa tapaa korkata hienoakin hienompi roimeloon foorumin koskimelontaosio. Virtaavissa vesissä luoviessa uinneilta on vaikea välttyä ja tämä on se osoite mihin voi liioitella, värittää ja höpöttää virkistävät uintituokiot. Ehkäpä myös reskuttajien suuntaan kypärää kiitokseksi kallistaen. Kauden uutterin melonta-uinti -duathlon urheilija on pikkujouluissa perinteisesti palkittu, joten vähintäänkin palkinto tähtäimessä kannattaa pysytellä vellovilla vesillä.

Hyviä melontoja kaudelle 2020!

Ja aloitanpas oman uimamaisterin rastivihkon heti kärkeen. Tälle kaudelle uinteja 6 kpl, joissa välineenä koskikanootti. Itse itseni taisin reskuttaa ainakin pääsääntöisesti. Joku voisi saivarrella, ettei kanoottia lasketa, koska uinnit ovat niin ilmeisiä. No sepä se! Pidetään katse palkinnossa ja pistetään yksilapaisella kauhoen.

31.05 - Humppaveivi. Uipasin kivasti siitä uimarannan edestä. Teku ei riitä humppaan, minkä teen?

Wannabee koskimeloja Jenni ilmoittautuu.

Olen uippassut tälle kesälle jo ainakin 8 kertaa. Kerran Oikaraisessa, kerran Vikakönkäällä, kerran siinä ylempänä virranrajassa, Vaattungissa, Marraskoskella useamman kerran ja jossain en muista missä, mutta kyllä niitä 8 on. Pelastusjoukkoihin on kuulunut ainakin Pasi, Taneli, Henkka, Eki ja Jukka sekä Sakke.

Joku viisas mulle tokas tämän kauden alussa, että tämä on vesiurheilulaji, johon kuuluu uinti välillä. Olen aloittanut sillä. Kiitos kaikille ”osien kerääjille”. Jatkan harjoittelua.

T: Jenni

Tän kesän uinnit 3 kpl:
1. Vikakönkäällä tulvavedellä, kun kevään eka eskimoharjoitus ei onnistunut rannalla (huomasin myös, että kuivapuvun vetskari oli vähän auki ja että vesi oli jääkylmää, kun se valui selkäpiitäpitkin, ei tarttenu reskuttajia)
2. Tulvavesiuinti Vaattungilla (reskutus: Mikko (eka kerta), Tapio, Sakari, Jussi. Tapahtuneesta myös dronekuvaa)
3. Marraskoskella möyhyyn melonnan seurauksena pitkä uinti rantaan (jonka seurauksena pitkä ja hikinen reskutus sääskien kera: Eki ja Tapio)

On niin kovaa hommaa tuo uiminen ja reskuttaminen, että ajattelin olla uimatta loppu kesän. Katotaan onnistunko.

Jennimeloo kirjoitti: ↑

23 Kesä 2020, 21:27

Wannabee koskimeloja Jenni ilmoittautuu.

Olen uippassut tälle kesälle jo ainakin 8 kertaa. Kerran Oikaraisessa, kerran Vikakönkäällä, kerran siinä ylempänä virranrajassa, Vaattungissa, Marraskoskella useamman kerran ja jossain en muista missä, mutta kyllä niitä 8 on. Pelastusjoukkoihin on kuulunut ainakin Pasi, Taneli, Henkka, Eki ja Jukka sekä Sakke.

Joku viisas mulle tokas tämän kauden alussa, että tämä on vesiurheilulaji, johon kuuluu uinti välillä. Olen aloittanut sillä. Kiitos kaikille ”osien kerääjille”. Jatkan harjoittelua.

T: Jenni

Jahas, pitää ryhtyä kirimään. Onneksi talli täynnä outoa melontakalustoa niin uinnit ovat taattu.

27.6. Marraskoski, 3 uintia, välineenä kanootti, reskuttajina Tiina, Salla ja saattoi joku kolmaskin olla. Alkuun lämmitellessä rollit nousi ihan hyvin, mutta sitten ne yhtäkkiä katosi. Siitä huolimatta aika hyvää virrassa veivausta ja muutamat jännät surffitkin. Tuli kanootilla myös marraskosken pelistopparikin korkattua. Kauden saldo 9 uintia.

Uinti numero 4. Marraskoskella:
Luulin ajautuvani kaatumisen jälkeen "honttoon" ja unohdin tyystin yrittää eskimokäännöstä. Pelastajina toimivat Sakari, Salla ja Niina.
Ja kuulemma uin ihan siinä päävirrassa. Uintien estämiseksi aijon konsultoida koskipsykologia ja ens kerralla piän pään kylmänä.
Lopetan siis uimiseni taas tähän.

Uinnit Korpikoski 3 kpl ja Vikaköngäs 2 kpl, välineenä kanootti. Itseni reskutin ja Henri katsoi perään. Uinnit ansaittu huonon rollin vuoksi. Vikakönkään kallioparkista lossasin toiselle laidalle uimasille ja viimiset lossimetrit uimalla kalusteineen päivineen toiselle puolelle akanvirtaan. Henri nauroi alavirrassa. Muut uinnit aika peruskauraa.

Kauden saldo 14 uintia.

Koska Pasi on uinut viime aikoina reippaasti, en voi antaa kaulan kasvaa liian pitkäksi. Päätin kipattuani Marraskoskella ihan vaan olla edes yrittämättä eskimoa (vai miksikö sitä oikein nykyään kutsutaan) ja heittäytyä uimapuuhasille. Kiukuttava ratkaisu, mutta minkäs teet. Miia hilasi kallioille ja Jukka virnuili kajakkini kanssa. Tämän hetken saldo siis 9. uintia.

Jenni